Kuntatalouden näkymät ovat tällä hetkellä heikot ympäri Suomea. Vaikea talouden suhdanne ja esimerkiksi korkean työttömyyden aiheuttamat kustannukset painavat monen kunnan ja kaupungin taloutta punaiselle. Talouden ennakointi on vaikeaa, koska kukaan ei voi varmasti ennustaa, milloin ja missä mittakaavassa Suomessa talouden käänne parempaan tapahtuu.
Marraskuun 17. päivä kuntien ja kaupunkien tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosenttinsa valtiolle. Suomen paikallisissa valtuustoissa on siis alkusyksystä käyty kipakkaa keskustelua siitä, miten tulevien vuosien taloutta hoidetaan. Useimmissa kunnissa vaaditaan jotain toimia, mutta mitä?
Korotetaanko veroja, leikataanko menopuolta (eli palveluista ja henkilöstöstä) – vai tehdäänkö molempia?
Olin itse juuri 13.11.2025 valtuuston kokouksessa uutena kuntapäättäjänä Järvenpäässä tässä tilanteessa ensimmäistä kertaa. Järvenpään talous kärsii ajankohtaisesta suhdannetilanteesta, mutta kaupunkimme talouden ongelmat ovat pidempiaikaisia. Meillä on siksi viime vuodet tehty voimakasta sopeuttamista. 2020-luvulla leikkauksia on tehty 10 miljoonan euron edestä. Kaupunkimme tulot ovat edelleen menoihin nähden liian niukat, esimerkiksi yhteisöverotuotoissa häviämme reilusti monelle naapurikunnalle.
Valtiontukiuudistusta meillä odotetaan innokkaana, sillä kaupunkimme talous kärsii erityisesti hyvinvointialueita edeltäneellä ajalla tehdyn valtionosuusmallin sisältämästä sote-vähennyksestä. Kaupunginjohtajan arvion mukaan vanha malli aiheuttaa valtionosuuksimme 0,6 % kunnallisveroprosenttia vastaavan leikkauksen. Summa on 7,6 miljoonaa ja vastaa yli sadan opettajan vuosipalkkaa. Sitä kukaan ei voi toki ennustaa, miten hallituksessa työn alla oleva uusi malli kohtelee Järvenpään taloutta.
Tänä vuonna aloittaneella valtuustolla olikin nyt käsillään tilanne, että riittävän vakaan taloustilanteen saavuttaminen edellyttää 3,6 miljoonan euron edestä sopeutustoimia. Puhtaasti veronkorotuksina se tarkottaisi 0,3% korotusta, eli Järvenpään kuntavero nousisi 7,6% -> 7,9%. Koska Järvenpäässä on jo viime vuosina tehty niin paljon sopeutuksia, kaupunki päätti käydä yt-neuvottelut, joiden kautta haettiin lisää mahdollisuuksia tasapainottaa taloutta.
Päättäjät saivatkin nyt pohdittavakseen erilaisia vaihtoehtoja, joista itse päädyin yhdessä kaupunginvaltuuston enemmistön kanssa kannattamaan keskitien ratkaisua. Ratkaisu vastasi kaupunginjohtajan esitystä. Kuntaveromme nousee siis 0,2 % eli se on ensi vuonna 7,8 %. Keskituloiselle palkansaajalle tämä tarkoittaa reilusti alle kymmentä euroa lisää veroa kuukaudessa. Tulovero on keskimäärin linjassa Keski-Uudenmaan lähikuntien tason kanssa. Muut verot kuten kiinteistövero eivät muutu. Sen lisäksi myös henkilöstösäästöjä ja palveluiden tehostamista tehdään. Näistä päätöksistä huolimatta tulevan kahden vuoden talouden ennustetaan olevan alijäämäisiä, mutta vuonna 2028 tilanne kääntyy plussan puolelle.
Kokous oli erittäin vilkas ja eri näkökulmista keskusteltiin niin ahkerasti, että kokous kesti lähes kuusi tuntia. Avaan tässä lyhyesti syitä, miksi päädyin kannattamaan tätä ratkaisua.
Maltillinen veronkorotus vaikea mutta välttämätön palveluiden turvaamikseksi
Yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi päättäjien eteen tuotiin käytännössä neljä erilaista vaihtoehtoa, joilla voidaan edetä (ks. kaupunginhallituksen 27.10.2025 pöytäkirjan liite). Variaatioita oli useampiakin, mutta neljällä viittaan siihen, että eri vaihtoehdoissa kuntaveroa ehdotettiin korotettavaksi joko 0,3 %; 0,2 %; 0,1 %; tai 0 %. Valittu vero määrittää sitten muiden sopeutustoimien tarvetta.
Jos veroa oltaisiin korotettu 0,3 %, mitään muita sopeutustoimia talousarvion edellyttämän 3,6 miljoonan kattamiseen ei tässä kohtaa oltaisi tarvittu. Kaupunginvaltuustossa tätä vaihtoehtoa esitti vasemmistoliitto.
Jos oltaisiin edetty matalammilla korotuksilla 0–0,1 %, muita sopeutustoimia oltaisiin tarvittu merkittävästi enemmän. Tämä vaihtoehto olisi tarkoittanut muun muassa pysyviä henkilöstöleikkauksia sekä laajamittaisia lomautuksia, jotka olisivat iskeneet myös opetushenkilöstöön. He ovat jo olleet viime vuodet Järvenpäässä tiukilla. Varsinkin ilman mitään korotuksia, pysyviä henkilöstösäästöjä oltaisiin tarvittu merkittävästi, ja lisäksi ei-lakisääteisiä palveluita olisi pitänyt käydä juustohöylällä läpi ja asiakasmaksujakin (esimerkiksi uimahallissa) korottaa. Kaupunginvaltuustossa nollavaihtoehtoa esitti kokoomus ja se sai kannatusta erityisesti keskustasta sekä perussuomalaisilta.
Kun nyt valtuustossa päädyttiin 0,2 % veronkorotukseen, mittavilta määräaikaisilta lomautuksilta, palveluiden leikkauksilta ja hintojen korotuksilta säästyttiin. Henkilöstoimia joudutaan silti tekemään lähes miljoonan edestä, ja ne pyritään toteuttamaan niin sanotusti kevyemmillä toimenpiteillä kuten eläköitymisten ja määräaikaisten virkojen lakkauttamisen kautta. Lisäksi toiminnan tehostamisesta haetaan 300t. säästöjä. Tähän vaihtoehtoon päätyi valtuuston enemmistö ja se oli pitkän keskustelun jälkeen myös vihreiden linja.
Itselleni veronkorotukset eivät ole helppo ratkaisu, ja siksi harkitsin omaa ääntäni valtuustossa tarkasti loppuun asti.
Loppuviimein mielestäni tässä tilanteessa ei kuitenkaan ollut mitään polkua, jolla veroa oltaisiin voitu olla korottamatta niin, että se ei iskisi kipeästi Järvenpäässä jo valmiiksi mittavasti sopeutettuihin palveluihin ja vaikeassa tilanteessa olevan henkilöstön työhön. Määräaikaisiin lomautuksiin en oikein sopeutuskeinoina usko, koska niistä saatu säästö on väliaikaista, eikä se ole varmaa, sillä vaikeat työjärjestelyt voivat tuoda mukanaan muita kuluja kuten sijaisten käytön tai pitämättömät lomat.
Valintani vaakakupissa painoi etenkin se, että istun opetus- ja kasvatuslautakunnassa, jolle on kertynyt jo nyt aiemmilta vuosilta mittavia sopeutusvelvotteita. Kaupungissamme on käytössä niin sanottu rullaava budjetointi, ja kun aiempina vuosina talouden kehikkoon ei olla päästy, meille on kertynyt huomattavia säästövelvotteita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että riippumatta nyt tehdystä valtuuston veroprosenttiin liittyvästä päätöksestä, opetuksen ja kasvatuksen alueella on silti tehtävä jotain enemmän. Ilman veronkorotusta tilanne olisi kehittynyt opetuksen ja kasvatuksen osalta täysin epäinhimilliseksi.
Korkeampaa 0,3 % veronkorotusta en voinut kannattaa. Ajattelen, että veronkorotukset on syytä pitää niin maltillisina kuin mahdollista, ja niiden on oltava viimeisiä keinoja. Erityisesti vaikeassa suhdannetilanteessa on vaarana, että väliaikaista suhdannetilannetta paikataan pysyvämmällä veronkorotuksella.
Toki verosta päätetään joka vuosi eli jatkossa valtuustolla on paremmassa suhdannetilanteessa oltava rohkeutta myös laskea veroa, jos tilanne sen sallii.
Kohti parempaa tulevaisuutta
Vaikeasta tilanteesta huolimatta pääsimme kokouksessa käsittelemään myös investointiohjelman eli sen, miten Järvenpää satsaa tulevaisuudessa rahaa paremman tulevaisuuden ja kaupungin rakentamiseen.
Investointiohjelma on tulevan kymmenen vuoden suunnitelma siitä, miten kaupunkia kehitetään eteenpäin. Sijoitukset liittyvät jokaisen järvenpääläisen arkea koskettaviin tärkeisiin asioihin, kuten koulujen korjauksiin ja rakentamisiin, uimahallin peruskorjaukseen ja uuden taidemuseon rakentamiseen. Valtuustossa hyväksymämme suunnitelma on pääsääntöisesti oikeansuuntainen. Siinä satsataan entistä toimivampaan kaupunkiin ja pidetään huoli, ettei korjausvelka kasva liian suureksi. Summat ja hankkeet toki tarkentuvat matkan varrella.
On hienoa, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta suunnittelemme sitä, miten Järvenpää voi olla tulevaisuudessa entistä vetovoimaisempi ja toimivampi kaupunki jokaiselle.
Uskon, että lopulta toimivat ja terveelliset koulut, laadukkaat palvelut, henkilöstön hyvinvointi, sujuva infrastruktuuri ja elävä taide sekä kulttuuri ovat kaupungin vetovoiman kannalta olennaisempia tekijöitä kuin maltillisen veronkorotuksen välttäminen tilanteessa, jossa lähikunnatkin tekevät samansuuntaisia ratkaisuja.
0 kommenttia