Kesällä 2024 päätin vuosien pohdinnan jälkeen asettua ensimmäistä kertaa ehdolle vaaleissa. Edessä on uusi jännittävä elämänvaihe. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua, mutta politiikka on tuntunut vieraalta. Politiikka on kuitenkin demokratiassa paras keino vaikuttaa tärkeisiin asioihin, minkä takia olen nyt päättänyt lähteä tälle uudelle matkalle.
Tiivistetysti halusin lähteä politiikkaan tämän takia: Haluan olla omalta osaltani rakentamassa maailmasta kestävämpää, oikeudenmukaisempaa, inhimillisempää ja parempaa paikkaa elää. Poliitikkona haluan olla asiakeskeinen ja ihmisläheinen.
Tällä sivulla kerron yleisellä tasolla, mitä arvoja ja asioita haluan edistää kaikessa päätöksenteossani. Äänestämällä minua tai tukemalla poliittista matkaani olet mukana edistämässä näitä asioita. Kaikesta ei tietenkään tarvitse olla samaa mieltä ja itsekin mielelläni tarkastelen käsityksiäni asioista ja kuulen erilaisia näkemyksiä. Ollaan siis yhteydessä!
Hahmotan erityisesti viisi laajempaa teemaa, joita haluan edistää tässä maailmassa, yhteiskunnassa ja politiikassa. Teemat ovat:
- Tiede ja sivistys
- Ihmisten hyvinvointi ja mielenterveys
- Planeetan hyvinvointi
- Kestävä talous
- Turvallisuus ja rauha
1. Tiede ja sivistys
Viimeisten vuosikymmenten aikana maailma on kehittynyt paremmaksi paikaksi elää pitkälti tieteen, koulutuksen ja tutkimuksen ansiosta. Tiede on paras tapa saada tietoa maailmasta, ja tätä tietoa pitää monipuolisesti hyödyntää yhteiskunnan ja maailman parhaaksi. Lääketiede on lisännyt ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, ihmistieteet ovat lisänneet ymmärrystä moninaisuudesta, ja insinööritieteet ovat mahdollistaneet elämää helpottavan teknologian kehityksen. Panostukset tieteeseen ja koulutukseen ovat paitsi ihmiskunnan kehittymisen myös talouskasvun ja maailman suurimpien ongelmien ratkomisen kannalta aivan olennaisia.
Tasa-arvoinen koulutus on lisännyt kaikkien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Siellä missä kaikki tuloluokasta, sukupuolesta tai muista ominaisuudesta riippumatta saavat laadukkaan koulutuksen, ihmiset ja talous voivat keskimäärin paljon paremmin.
Tieteellä on nykyajassa myös vakava viesti, jota emme aina halua kuulla: Kaiken myönteisen kehityksen ohella ihmiskunta on ollut liian piittaamaton maapallosta ja sen hyvinvoinnista. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen ovat aikamme suurimpia uhkia, joille on tehtävä nopeasti paljon enemmän kuin mitä tällä hetkellä teemme.
Nykyajassa tiedettä ja tutkimusta usein avoimesti vähätellään. Sosiaalisessa mediassa levitetään valheellisia väitteitä, jotka voivat pahimmillaan vaarantaa tärkeää työtä terveyden, sivistyksen ja paremman maailman eteen. Liian suuri osa poliitikoistakaan ei tutustu päätöksiä tehdessään päätöksen kannalta olennaiseen tuoreimpaan tutkimustietoon. Tutkittu tieto voi tuoda politiikkaan pidempää perspektiiviä.
Minä haluan olla politiikassa tutkitun tiedon, koulutuksen ja tieteen puolustaja. Päätöksiä tehdessäni aion aina perehtyä asian kannalta olennaiseen tutkimukseen ja kuulla perusteellisesti asiantuntijoiden näkemyksiä.
”Tiede on paras tapa saada tietoa maailmasta, ja tätä tietoa pitää monipuolisesti hyödyntää yhteiskunnan ja maailman parhaaksi.”
Sivistykseen kuuluu paljon muutakin.
Sivistys on moninaisuuden kunnioittamista. Ihmislaji on aina ollut hyvin moninainen, eikä kahta samanlaista ihmistä ole. Silti historiassa ja nykyajassa monet ovat joutuneet kärsimään ominaisuuksiensa vuoksi. Ihmisiä on kohdeltu kaltoin esimerkiksi etnisen taustansa, uskontonsa, seksuaalisuutensa tai sukupuolensa vuoksi. Länsimaissa tämän suhteen on tapahtunut paljon hyvää kehitystä, mutta työ on vielä pahasti kesken. Haluan puolustaa yhdenvertaisuutta, ihmisoikeuksia ja sitä, että kaikilla olisi lähtökohdistaan huolimatta yhteiskunnassa yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua.
Sivistys on sitäkin, että kohtaamme toisemme ja erityisesti eri tavalla ajattelevat kunnioittavasti ja pyrimme keskusteluun sekä yhteistyöhön, vaikka emme olisikaan kaikesta samaa mieltä. Politiikassa luodaan nykyään paljon viholliskuvia ja edistetään vastakkainasettelua. Tämä ei ole yhteiselomme kannalta järkevää. On tärkeää välttää liiallista kuplautumista ja olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Kuunteleminen ja empatia ovat tärkeimpiä sivistyksen taitoja, joita haluan itsekin koettaa parhaani mukaan tuoda politiikkaan.
Sivistys on myös kukoistavaa kulttuuria ja taidetta. Minulle taide ja erityisesti musiikki on ollut lapsesta asti tärkeää. Viime aikoina politiikassa on harmittanut se, kuinka kulttuurin ja taiteen merkitystä vähätellään. Rahoituksia leikatessa taide ja kulttuuri ovat usein ensimmäiset kärsijät – osa ajattelee, että niitä ei tulisi yhteiskunnan varoilla tukea lainkaan. Itse ajattelen, että taide ja kulttuuri ovat ihmiskunnalle tärkeimpiä merkitystä luovia asioita. Niillä on merkittäviä vaikutuksia hyvinvoinnille ja siksi niitä tulisi hyödyntää enemmän esimerkiksi hoidon yhteydessä. Taiteen arvo on myös näistä riippumaton ja se on itsessään arvokasta. Se koituu aina yhteiskunnan ja ihmisten parhaaksi, kun tieteellä ja taiteella on vapaus, jota ei rajata tehokkuus- ja tuottavuusvaatimuksilla.
”Sivistys on sitäkin, että kohtaamme toisemme ja erityisesti eri tavalla ajattelevat kunnioittavasti ja pyrimme keskusteluun sekä yhteistyöhön, vaikka emme olisikaan kaikesta samaa mieltä.”
2. Ihmisten hyvinvointi ja mielenterveys
Ihminen ei ole yhteiskuntaa varten, vaan yhteiskunta ihmistä varten. Ihmisellä pitää olla vapaus rakentaa oma elämänsä juuri sen näköiseksi kuin itse haluaa, kunhan ei rajoita muiden samaa vapautta eikä aiheuta kärsimystä muille. Hyvä tapa arvioida eri päätöksien ja rakenteiden järkevyyttä on se, miten paljon ne edistävät mahdollisimman monen ihmisen hyvinvointia.
Hyvinvointi rakentuu monesta palikasta: siitä, että toimeentulo ja asuminen on kunnossa, että saa tehdä itselleen mielekästä työtä, elää turvassa väkivallalta ja muilta uhkilta, on mielekkäitä sosiaalisia suhteita ja turvaverkostoja, harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia, toimiva terveydenhuolto ja niin edelleen. Hyvinvoiva ihminen kokee autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä. Itse haluan poliitikassa aina punnita kaikkia päätöksiäni sen perusteella, mitkä niiden vaikutukset ovat ihmisten hyvinvoinnille laajasti ymmärrettynä.
Yksi Suomen tämän hetken isoista haasteista on mielenterveyskriisi. Terveydenhuollon palvelut ovat rakentuneet niin, että liian usein ihmisten on vaikea perustasolla saada kokonaisvaltaista apua mielenterveyden ongelmiin ja siksi niillä on taipumus kasaantua ja muuttua vaikeammiksi. Monelle terapiaan pääsy on miltei mahdotonta. Erityisesti nuorten mielenterveydestä on saatu viime aikoina huolestuttavia kuulumisia. Suomessa esimerkiksi nuorten itsemurhakuolleisuus on eurooppalaisittain korkealla tasolla, mielialaoireilua havaitaan kouluterveyskyselyissä paljon ja alle 13-vuotiaiden määrä psykiatrisessa laitoshoidossa on kasvanut.
”Hyvä tapa arvioida eri päätöksien ja rakenteiden järkevyyttä on se, miten paljon ne edistävät mahdollisimman monen ihmisen hyvinvointia.”
Mielenterveyden äärellä päättäjillä olisi hyvä olla syvällinen ymmärrys siitä, miten monet asiat siihen vaikuttavat. Ongelmien ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja nopea terapiaan pääsy ovat tärkeitä kehityskohteita, mutta mielenterveyskriisi ei ole vain hoidon kysymys. Ihmisen mielen hyvinvointiin vaikuttavat monipuolisesti erilaiset biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Kaikissa poliittisissa päätöksissä olisi hyvä arvioita, mitkä niiden mielenterveysvaikutukset ovat. Jos vaikkapa teemme toimeentuloa selvästi heikentäviä päätöksiä, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia mielenterveyttä tukeviin sosiaalisiin tekijöihin. Hyvinvoivaa mieltä tukee myös hyvinvoiva keho, minkä takia esimerkiksi liikuntaa on syytä edistää.
Suomessa on otettu vasta vuonna 2023 käyttöön uudet hyvinvointialueet, joiden tarkoituksena on ollut kustannustehokkaasti lisätä hoidon laatua ja nopeuttaa hoitoonpääsyä. Hyvinvointialueiden parhaat käytännöt ovat kuitenkin vasta muotoutumassa ja meillä on vielä paljon töitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut olisivat riittävällä tasolla. Hyvinvointialueiden rahoituspohjaa on vahvistettava, eikä sosiaali- ja terveydenhuolto useinkaan ole oikea paikka leikata, sillä niillä lyhyen aikavälin säästöillä on taipumus kostautua pitkän aikavälin kustannuksina. Erityisesti perusterveydenhuoltoa on Suomessa syytä vahvistaa, jotta ihmiset saattavat riittävän avun riittävän varhain, eivätkä ongelmat kasaannu kalliille erikoisterveydenhuollolle.
3. Planeetan hyvinvointi
Maapallo on ainutlaatuisen kaunis planeetta, jonka jaamme muiden elämänmuotojen kanssa. Kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ympäristöömme. Valitettavasti teollistumisen jälkeisinä vuosikymmeninä ihmiskunta on ollut piittaamaton elämänmenomme aiheuttamista vakavista ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien ratkominen on aikamme suurin haaste, johon pitää tarttua kaikilla päätöksenteon tasoilla.
”Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien ratkominen on aikamme suurin haaste, johon pitää tarttua kaikilla päätöksenteon tasoilla.”
Kasvihuonekaasupäästöjä ei olla onnistuttu hillitsemään Pariisin ilmastosopimuksen velvoittamalle 1,5 asteen keskilämpötilan nousulle, mikä alleviivaa sitä, että ilmastotoimet eivä ole olleet riittäviä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa tulee siksi vahvistaa kaikilla tasoilla kuntapäätöksistä EU-tasolle asti. Esimerkiksi energiapolitiikka on tässä ratkaisevassa asemassa ja sekä uusiutuvia että ydinvoimaa tulee edistää. Suomen on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja olla johtamassa Euroopan Unionissa päätöksiä, jotka vievät meitä kohti hiilinegatiivisuutta. Fossiilikapitalismi ja päästöjä kasvattava talouskasvu on saatava lopullisesti kuriin maailmassa.
Ilmastoa tukevien toimien on oltava riittäviä, mutta on myös otettava huomioon, että ne ovat oikeudenmukaisia eli kellekään ihmisryhmälle tai alueelle ei koidu liiallista taakkaa suhteessa muihin. Vihreä kehitys on hyvä nähdä myönteisenä ja jopa kilpailuetuna, sillä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa toimivissa ilmastoratkaisuissa liikkuu talouskasvun mahdollisuuksia. Vihreään kehitykseen satsaaminen voi tuoda Suomeen merkittäviä investointeja ja työpaikkoja. Markkinamekanismit on paremmin valjastettava kestäviä ratkaisuja edistämään, esimerkiksi EU:n päästökauppa on ollut tästä hyvä esimerkki.
Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia. Suomessakin lähes 3000 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja monet luonnolliset ekosysteemit kehittyvät huonompaan suuntaan. Itämeri ja monet Suomen vesistöt voivat huonosti. Vanhoja luonnontilaisia metsiä ei olla suojeltu riittävästi, ja metsäteollisuudessa tukeudutaan liikaa monimuotoisuutta köyhdyttäviin avohakkuisiin. Suomalaisten päätöksentekijöiden on syytä kuunnella Luontopaneelin kaltaisia asiantuntijatahoja ja tehdä politiikkaa, joka kääntää luonnon monimuotoisuuden kehittymisen myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä, kuten kansainvälisesti on sovittu. Meillä ei ole varaa köyhdyttää kallisarvoista luontoamme. Luonto- ja ympäristövelka on otettava yhtä vakavasti kuin taloudellinen velka.
”Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia. Suomessakin lähes 3000 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon ja monet luonnolliset ekosysteemit kehittyvät huonompaan suuntaan.”
Eläinten oikeuksia pitää vahvistaa. Suomessa on ensitilassa luovuttava turkistarhauksesta. Eläinten hyvinvoinnissa on lain tasolla vielä paljon parannettavaa. Tutkimusnäyttö on selvää senkin suhteen, että siirtymisen kohti kasvipainotteisempaa ruokavaliota on oltava yksi keino kestävämpiin elintapoihin siirtymisessä. Ihmisellä tulee tietenkin olla vapaus päättää, mitä itse syö, mutta isossa kuvassa politiikassa on hyvä edistää siirtymää kohti kestävämpiä ruokatottumuksia.
4. Kestävä talous
Rahalla ja taloudella ei ole minulle itseisarvoa, mutta ne ovat arvokkaita siksi, että ne mahdollistavat ihmisten hyvinvoinnin ja toimivan yhteiskuntajärjestelmän. Suomessa tavoitteena pitää olla tasapainoinen kasvava talous, joka tukee hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta sekä istuu ympäristön asettamiin raameihin. Taloutta on syytä hoitaa vastuullisesti ja ihmisiltä kerättyjä verovaroja käyttää järkevästi sekä avoimesti yhteisten asioiden hoitamiseen. Oma talousajatteluni lähtee siitä, että uskon sekä markkinatalouteen että vahvaan hyvinvointivaltioon. En ole ideologisesti oikealla tai vasemmalla, vaan pyrin löytämään eri kysymyksissä tasapainon näiden välillä.
Työnteko ja yrittäjyys luovat kestävät talouden pohjan. Meidän on tuettava jokaista ihmistä löytämään mielekkään työn, jossa voi kokea edistävänsä itselle merkityksellisiä asioita. Työtä voi tehdä erilaisilla motivaatioilla ja tavoilla, mikä korostuu tulevaisuudessa, kun koetetaan rakentaa mahdollisimman joustavia työmarkkinoita. Yhteiskunnan tasolla on pyrittävä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen. Suomen talouden tämän hetken isoin haaste on työn tuottavuuden parantaminen. Erityisesti panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat siksi tulevaisuudessa tärkeitä.
Työntekijöitä on oltava riittävästi. Suomen syntyvyys ja väestönkehitys on sen suuntaista, että tulevaisuudessa isot ikäluokat kasvavat ja työikäisten määrä pienenee. Moni ei ole vielä sisäistänyt, miten suuri ongelma tämä on taloutemme tulevaisuuden kannalta. Syntyvyyden kannalta myönteisiä rakenteita on hyvä tukea, mutta myös työhön johtava maahanmuutto on tässä ratkaisevassa osassa. Suomessa olisikin tuettava myönteistä ja kansainvälisyyttä tukevaa ilmapiiriä, jossa ei ole minkäänlaista sijaa rasismille tai muualla kuin Suomessa syntyneiden syrjinnälle. Työperäisen maahanmuuton rakenteellisia esteitä pitää purkaa. Maahanmuuttoon liittyy tietysti myös ongelmia, joita tulee ratkoa tehokkaalla kotoutumisella, kielen oppimisen tukemisella ja sen edistämisellä, että Suomessa saa mahdollisimman nopeasti työn syrjästä kiinni ja kokee olevansa täysivaltainen osa yhteiskuntaa.
Yrittäjyyttä pitää tukea sen kaikissa muodoissaan, sillä kasvavat ja työllistävät yritykset luovat hyvinvointivaltiomme pohjan. Kestävän talouden edellytys on, että meillä on yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri ja rakenteet. Kynnystä lähteä yrittäjäksi sekä työllistää ensimmäiset työntekijät on syytä edelleen madaltaa. Reilun kilpailun vahvistaminen ja byrokratian purkaminen lisäävät yrittäjyyden edellytyksiä. Jatkossa on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten pieniä ja keskisuuria yrityksiä voitaisiin tukea ja miten järjestelmää voitaisiin säätää niin, että se rohkaisee kasvuun.
”Yrittäjyyttä pitää tukea sen kaikissa muodoissaan, sillä kasvavat ja työllistävät yritykset luovat hyvinvointivaltiomme pohjan. Kestävän talouden edellytys on, että meillä on yrittäjyyttä tukeva ilmapiiri ja rakenteet.”
Yrittäjyyden ja työn verotusta ei Suomessa ole varaa enää kiristää. Pikemminkin tulisi pyrkiä siihen, että toimeliaisuudesta jäisi enemmän käteen. Veroratkaisut on silti aina tehtävä osana kokonaisuutta. On löydettävä tasapaino sen välillä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus säilyy ja että työn tekeminen on kannnattavaa. Kaikenlaisia kannustinloukkuja on syytä tunnistaa ja purkaa niin, että työkykyiselle työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa.
Työmarkkina-asioissa on aina syytä hakea tasapainoa ja luottamusta. Yhteiskuntamme tarvitsee sekä työn tekijöitä että teettäjiä. On tärkeää, että työntekijät voivat vapaasti järjestäytyä ja edistää työntekijöiden etuja suhteessa työnantajiin ja yhteiskuntaan. Työntekijöiden riittävä ansio, hyvät työsopimukset ja hyvinvointi ovat myös työnantajan etu. Yrittäjien näkökulmasta paikallista sopimista olisi hyvä edistää. Viime aikoina työmarkkinakysymyksissä on nähty huolestuttavaa kärjistymistä. Olisi arvokasta pitää kiinni kolmikannasta ja pitkästä suomalaisesta sopimisen kulttuurista, jotta jokainen voisi lopulta asettua yhteisesti sovittujen asioiden taakse ja luottamus eri osapuolten välillä säilyisi.
5. Turvallisuus ja rauha
Viimeistään sen jälkeen, kun Venäjä raakalaismaisesti hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, siirryimme uudenlaiseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Voimapolitiikka on palannut näyttämölle ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä uhataan. Tässä tilanteessa Suomen paikka on vakaasti lännessä. Suomen pitää pysytellä aktiivisena osana kansainvälisiä verkostojamme, erityisesti Euroopan Unionia ja Natoa. Maamme ulkoista turvallisuutta on kaikin keinoin vahvistettava. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli on toimiva ja varautumista kriiseihin on edelleen syytä kehittää.
Suomessa myös sisäiseen turvallisuuteen täytyy panostaa, sillä väkivalta ja esimerkiksi jengiytyminen ovat aitoja ongelmia ja uhkia. Turvallisuusviranomaisten resurssit on oltava riittävällä tasolla. Kunnissa ja kaupungeissa täytyy panostaa monipuolisesti ennaltaehkäisevään työhön. Syrjäytyminen – erityisesti nuorten miesten – on tällä hetkellä Suomessakin paha ongelma, joka voi myös altistaa väkivaltaisuudelle ja rikollisuudelle. Kun jokainen voi kokea merkityksellisyyttä ja tuntea olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa, sillä rakennetaan myös parempaa turvallisuutta.
Suomen täytyy olla aktiivisesti edistämässä demokratiaan ja sääntöihin pohjautuvaa maailmanjärjestystä sekä olla aktiivisesti edistämässä rauhaa maailmassa. Vaikka juuri nyt maailmassa kuohuu ja puolustusteollisuuteen täytyy panostaa, meidän on syytä pitää kirkkaana mielessä visio rauhallisemmasta maailmasta. Suomella on rauhantyöstä pitkä osaaminen, mikä näkyy esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaaren työssä ja perinnössä. Erityisesti tässä maailmanajassa on tärkeä muistuttaa inhimillisyyden merkityksestä. Ulkopolitiikassaan Suomen pitää olla kaikin tavoin edistämässä demokratiaa, oikeusvaltiota, vapautta, ihmisoikeuksia ja naisten sekä tyttöjen oikeuksia, joita monissa maissa edelleen valitettavasti väheksytään.
Muita teemoja
Olen edellä kuvannut viisi isoa kokonaisuutta, jotka koen tärkeimmäksi edistää omassa poliittisessa toiminnassani. Minulla on tietysti ajatuksia monesta muustakin asiasta. Otan myös jatkuvasti uusista asioista selvää ja pyrin haastamaan omaa ajatteluani sekä korjaamaan näkemyksiäni, jos huomaan olevani väärässä, mikä on mielestäni politiikassa erittäin tärkeää. Jaan aktiivisesti näkemyksiäni ja kiinnostuksen kohteitani eri somekanavissa, joita kannattaa seurata.
Minuun voi olla vapaasti yhteydessä, yhteydenottokanavia löydät täältä – voit kysyä, kommentoida tai kritisoida täysin vapaasti. Haluan mielelläni kuulla erilaisia näkemyksiä ja tarkastella omianikin kriittisesti.
Lisäksi Vihreiden yhdessä muotoilemiin poliittisiin tavoitteisiin ja ohjelmiin voit tutustua täältä. Vihreissä ketään ei edellytetä olemaan täysin samaa mieltä kaikkien ohjelmalinjausten kanssa, mutta täytyy todeta, että yhdessä puolueen sisällä neuvotellen näistä ohjelmista on tullut varsin hyviä ja niitä tietysti myös kokoajan päivitetään ja viedään eteenpäin. Pyrin itsekin aktiivisesti osallistumaan puolueen toimintaan ja vaikuttamaan yhteisiin linjauksiin.
Ollaan yhteydessä. Yhdessä voimme rakentaa parempaa huomista!