Suomessa on mielenterveyskriisi, joka näkyy sairauspoissaolojen kasvuna, masennus- ja ahdistusoireiden lisääntymisenä sekä miljardiluokan kustannuksina. Etenkin nuorten ja nuorten aikuisten parissa kuormittuneisuutta on paljon. Uusimmassa kouluterveyskyselyssä joka kolmas tyttö ja joka viides poika koki vähintään kohtalaista ahdistusta tai masennusta. Yhä useampi alle 35-vuotias jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle.
Julkinen keskustelu aiheesta pelkistyy usein hoitoon. Tämä keskustelu on tärkeää, sillä palveluiden kriisi on Suomessa todellinen. Kaipaisin silti kokonaisvaltaisempaa otetta. Kaikella yhteiskunnallisella päätöksenteolla on vaikutuksia mielenterveyteen.
Jo lukion psykologiassa opitaan, että ihminen on biologinen, sosiaalinen ja psykologinen kokonaisuus. Mielenterveyttä edistävät ja rapauttavat tekijät ovat moninaisia. Siksi hallituksen haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuvat leikkauksetkin luultavasti vain pahentavat tilannetta.
Hyvän mielenterveyden perusta rakentuu lapsuuden kasvuympäristössä, johon vaikuttavat kunta- ja aluetason asiat. Toimeentulon riittävyys, kodin turvallisuus ja toimivat palvelut mahdollistavat sen, että vanhemmat voivat tarjota jokapäiväisen huolenpidon.
Päiväkodeissa ja kouluissa kasvurauhan turvaaminen on ensisijaista. Siihen vaikuttavat käytännön seikat, kuten toimivat ja puhtaat tilat sekä henkinen turvallisuus kuten kiusaamisen, väkivallan ja syrjinnän torjunta.
Mieli ja keho eivät ole erillisiä, minkä takia liikunta- ja harrastusmahdollisuudet edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kun ihminen kasvaa vanhemmaksi, työllä on suuri vaikutus. Töissä vietetään iso osa vuorokaudesta. Parhaimmillaan mielekäs työ edistää mielenterveyttä, sillä toimeentulon lisäksi se tarjoaa kokemuksen, että voi kyvyillään osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. Ennakoimattomat muutokset ja työmäärän liiallinen kasvu heijastuvat suoraan sairauspoissaoloihin. Tässä inhimillisyys on kustannustehokkuutta tärkeämpää.
Työn puuttuminen voi yhtä lailla kuormittaa. Työvoimapalvelut ovat juuri siirtyneet kunnille. Jatkossa tämän leiviskän hoitaminen hyvin edistää parempaa mielenterveyttä.
Mutta kyllä sitä terapiaakin tarvitaan, ja nimenomaan aiemmin kuin myöhemmin. Mielenterveyden oireille on myrkkyä, jos apua ei saa ajoissa. Kun hoidonsaanti viivästyy, oireet kasaantuvat ja voimistuvat. Hyvinvointialueilla perustason palvelut ovatkin avainasemassa.
Kun nyt esimerkiksi hallitus vie läpi lasten ja nuorten terapiatakuun, sen toimiva toteuttaminen tulee aluevaltuutettujen työpöydälle. Perustason nopeasti saatavia psykososiaalisia lyhytinterventioita tulisi olla helpommin saatavilla kaikenikäisille.
Kun arjen perusasiat ovat kunnossa ja ihminen saa apua ajoissa, inhimillinen kärsimys jää vähäisemmäksi ja hintalappu yhteiskunnalle pienemmäksi.
Tämä kirjoitukseni on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Keski-Uusimaa -lehdessä 27.1.2025.
0 kommenttia