Ryhmäpuheenvuoroni koskien Keusoten alueellista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joka hyväksyttiin aluevaltuuston kokouksessa 28.5.2026. Voit katsoa puheen videolta tästä tai lukea sen alta.
Nuorten usko maailmaan on nyt enemmän koetuksella kuin pitkään aikaan. Tuoreen Nuorisobarometrin mukaan vain 17 prosenttia nuorista suhtautuu optimistisesti maailman tulevaisuuteen. Se on alle puolet siitä, mitä luku oli neljä vuotta sitten.
Keskustelemme Keusoten alueellisesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta, joka ohjaa työtä alueella vuoteen 2030 asti. Suunnitelmaa ei tehdä erillään muusta maailmasta, vaan yleinen ilmapiiri sekä turvattomuuden ja toivottomuuden kokemukset näkyvät suoraan myös meillä hyvinvointialueella – olemme etulinjassa niitä kohtaamassa ja auttamassa.
Uuden strategiamme yksi painopiste on lapset, nuoret ja perheet sekä heidän varhainen tukensa. Kun haluamme tukea varhain, olemme lähellä ihmisten arkea ja niitä kysymyksiä ja paineita, joiden kanssa siellä kamppaillaan.
Onkin erittäin myönteistä, että tätä alueellista suunnitelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa, jotka ovat lasten ja nuorten arjessa läsnä. Vihreiden ryhmänä haluamme kiittää viranhaltijoita ja kaikkia asianosaisia tämän työn luotsaamisesta. Ryhmämme mielestä suunnitelma voidaan nyt hyväksyä.
Kyseessä on tietoon perustuva suunnitelma, ja tässä yhteydessä haluaisin tehdä kaksi nostoa niistä tiedoista, joita se sisältää lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen. Ensinnäkin mielen hyvinvointiin, ja sen jälkeen lastensuojeluun.
1) Mielen hyvinvointi ja terapiatakuu
Mielen hyvinvointiin liittyen pysäyttävää on, että noin joka kolmas 8.–9.-luokkalainen tyttö Keski-Uudellamaalla kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Noin joka kolmas. Pojilla luku on 10 prosenttia. Luvut ovat koko Suomessa samaa luokkaa. Lisäksi Keusoten sosiaali- ja kriisipäivystyksen arjessa lapsen itsetuhoisuus nousee viiden yleisimmän ilmiön joukkoon.
Yksi listattu toimenpide, jolla tilannetta aiotaan korjata, on niin sanottu terapiatakuu – mutta tässä kohtaa kannattaa olla valppaana. Nykyinen lakisääteinen lasten ja nuorten terapiatakuu on hyvin puutteellinen. Se on oikeansuuntainen eli tarjoaa tutkitusti toimivaa lyhytterapiaa, mutta mitään todellista takuuta avun saamisesta ei vielä ole.
Ongelma on, että takuu sidottiin tiukasti tiettyihin menetelmiin. Oireilun tulee olla juuri tietynlaista, jotta näihin palveluihin ohjataan, ja moni jää siksi menetelmien ulkopuolelle.
Helsingin Sanomat uutisoi tässä kuussa, että terapiatakuun ensimmäinen vuosi näyttää tilastoissa absurdilta. Keskeinen havainto on, että meillä ei ole vielä tietoa siitä, miten terapiatakuu on toteutunut, koska takuu vietiin voimaan niin tiukalla aikataululla. THL:n tilastoissa Keusotessa olisi toteutunut vuoden aikana vain 23 terapiatakuun mukaista interventiota ja niistä 18 ajallaan. Nämä luvut eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Tekemieni kyselyjen perusteella tilanne on se, että työntekijöitä on hyvin koulutettu näihin terapioihin, mutta aikaa niiden toteuttamiseen ei välttämättä ole.
Tarvitaan siis valtakunnallisesti terapiatakuu 2.0, jossa apu ei ole menetelmälähtöistä, vaan ammattilaisten arvio ohjaa psykososiaalisen avun muotoa. Vihreillä oli viime viikonloppuna puoluekokous Turussa, jossa puolueohjelmaan hyväksyttiin seuraava kirjaus: ”Laajennetaan terapiatakuu koskemaan koko väestöä ja varmistetaan tarpeenmukainen, näyttöön perustuva hoito ilman sitovuutta yksittäisiin menetelmiin.” Ennen kuin tällainen säädetään Suomessa, meidän tulee hyvinvointialueena varmistaa, että takuun mukaista apua todella tarjotaan niille, jotka siitä hyötyvät, ja että tietopohja saadaan kuntoon.
Terapiatakuu on ennaltaehkäisevää hoitoa, ja toinen nostoni liittyy tilanteisiin, joissa ongelmat ovat edenneet pidemmälle, eli lastensuojeluun.
2) Lastensuojelu
Suunnitelmasta käy ilmi, että lastensuojeluilmoituksia tehdään Keusoten alueella edelleen yli 10 000 vuodessa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden määrä on lievässä kasvussa. Huolestuttavaa on, että Hyvinkää, Järvenpää ja Mäntsälä ylittävät valtakunnallisen keskiarvon huostaanotoissa. Nuorisobarometristä käy muuten myös ilmi, että tulevaisuususko on laskenut muita nopeammin nimenomaan lastensuojelun asiakkailla.
Monissa perheissä ongelmat ovat monialaisia. Perheväkivalta ja kaltoinkohtelu näkyvät vahvasti sosiaali- ja kriisipäivystyksen arjessa, ja vanhempien mielenterveys- sekä päihdeongelmat nousevat esiin tilastoissa.
Kaikkein vaikeimmissa tilanteissa lapsi tarvitsee montaa palvelua yhtä aikaa, myös erikoissairaanhoitoa, erityisesti nuorisopsykiatriaa. Tässä on yksi kipupisteistämme: liian usein nuorta pallotellaan lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä sen sijaan, että hän saisi apua yhtä aikaa molemmista. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleva lapsi tai nuori voi joutua palveluiden väliin.
Suunnitelmamme tunnistaa tämän ongelman. Siihen on kirjattu toimenpiteenä verkostoyhteistyön toimintamalli lastensuojelun ja HUS:n nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksiin. Se on myönteistä, mutta sen toteutumista on nyt syytä seurata. Millä aikataululla toimintamalli viedään käytäntöön, ja miten me valtuutettuina pääsemme seuraamaan, että se toimii? Tästä on syytä raportoida jatkossa, esimerkiksi osana vuosittaista hyvinvointikertomusta.
Lopuksi Vihreiden ryhmä haluaa kiittää kaikkia Keusoten ja alueen työntekijöitä, jotka tekevät töitä lasten ja nuorten parissa. Te teette vaikeassa tilanteessa työtänne suurella sydämellä, jotta nuorempien sukupolvien tulevaisuus olisi kirkkaampi. Kiitos myös kaikista viesteistä, joita me päättäjät olemme kentältä saaneet – niillä on todellista merkitystä, ja meihin saa jatkossakin olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja ehjään kasvuun. Sen eteen me täällä työtä teemme.
0 kommenttia